Viime yön yksiömajoitus vuonon rannalla toimi erinomaisesti, aamupalan jälkeen lähdimme ajamaan tietä 849 pitkin suuntimana Refsnes - Flesnes -lautta.Vuonon ylitystä odottaessamme kohtasimme vasta nyt ensimäisen sadeilmiön Norjassa. Outoa.
Lautat ovat maksullisia ja niiden maksujärjestelmä on muuttunut hieman siitä mitä viimeksi (2019) olen täällä Norjassa ollut. Käteistä ei enää hyväksytä. Kortilla toki voi edelleen maksaa mutta nykyään on olemassa myös mahdollisuus rekisteröityä FerryPay.no -sivustolle. Ilmeisesti systeemi toimii siten että kun tälle sivustolle antaa rekisterinumeron ja luottokortin tiedot niin maksu menee automaattisesti kortilta kun lautan henkilökunta syöttää tiedot järjestelmään. Ainakin minun osalta tämä ei toiminut vaikka syötin tiedot sivustolle niin siitä huolimatta henkilökunta halusi periä korttimaksun. En tiedä koskeeko tämä sitten moottoripyöriä ollenkaan tai teinkö jotain väärin. No, vuonon yli päästiin joka tapauksessa ilman uintisuorituksia.
Flesnesissä päätimme lähteä tarkastamaan Andenesin kylää mikä löytyy Andøyan saaren pohjoispäästä mikä toki tarkoitti sellaista yli 200 km lenkkiä Sortlandin kaupungista mutta kun nyt täällä kerran ollaan niin sama sitten ajella.
Andenes on lähinnä Nato-lentokenttä jolla on kylän oikeudet. Suorin tie sinne veisi tietä 83 pitkin mutta tietöiden takia tämä pätkä oli suljettu ja kiertotie meni Nordmela -nimisen kylän kautta. Taasen tuli todistettua että vaikka päätiet ovat hyvässä kunnossa alemmilla asfalttiteillä kunto saattaa olla mitä tahansa. Pomppua ja koloa oli jonkin verran muttei Norjan mittakaavassa mitenkään erityisen paljon. Sinänsä ihan kivaa ja suoraa mutkaista pätkää, joskaan ei kovin mäkistä. Mopoiluarvoa tällä kyllä oli, suosittelen.
Kiertotie ei haitannut, se oli nimittäin osa kansallisia turistiteitä (Andøya Scenic Route) ja erityisesti Kleivoddenin pysähdyspaikka oli käymisen arvoinen.
 |
| Kleivoddenista merelle |
 |
| Ja samasta paikasta tielle päin |
 |
| Andenes |
Paluumatkalla vastatuuli alkoi olla huomattava, Lofooteilla perimätiedon mukaan tulee tavallistakin enemmän, tai ainakin näin meitä varoitti alkumatkasta eräs ruotsalainen mopoilija. Puuskainen tuuli voi yllättää ja kuulemma tuli pitää aina molemmat kädet tangolla jne. Tälle varoitukselle ei ihan nähty tarvetta tällä reissulla mutta joku toinen päivä tietenkin tilanne voi olla eri.
Tälle päivälle mahtui myös toinen lautta Melbusta Fiskebøliin. Lähdimme ajamaan pienempää rantareittiä kohden Laukvikaa.
Majoitus löytyi hämmästyttävän helposti Sandsletta Campingista hintaan 550 NOK. Paikka oli varsin iso ja mukava. Meille tarjoutui mahdollisuus mennään mm. melomaan kajakilla ilman erillistä maksua vuonolle ja pitihän tämä tietenkin hyödyntää. Saunakin tiluksilta löytyi mutta harmillisesti se ei ollut mitkään julkinen sauna tyyliin uimahalli vaan se olikin varattu privaattikäyttöön koko illaksi. Ei sitten saunottu.
Uimassa toki piti käydä. Nyt siis sain ainakin vedettyä yhden viivan yli bucket-listiltä eli valtameressä uinti. Ei ollut kovin lämmintä mutta ei nyt kovin kylmääkään. Kovin paljoa ylimääräistä aikaa meressä ei tullut vietettyä. Urheilusuorituksemme keräsi hieman katseita kun uimarannan vieressä hollantilaisparikunta oli päättänyt viettää iltaa ulkosalla, asustuksenaan molemmilla paksu untuvatakki ja pipo ja kinttaat. Kuten tuli todettua niin saunaan emme voineet mennä mutta alueella pääsi lämpimään suihkuun joka kustansi kohtuulliset 10 NOK / 4 min.
Kuten sanoin niin leirintäalue oli iso ja kaiken lisäksi respa oli varustettu olut-hanoilla niin pitihän sitä sitten testata ja nauttia terassilla auringonpaisteessa yksi huurteinen. Puoli litraa paikallista Lofotpils -mallastuotetta kustansi 125 NOK eli nykyisellä kurssilla noin 11 eur. Nyt kelpasi odotella huomista päivää, varsinkin kun säätiedote lupaa poutaa.
